Puoli kuuta peipposesta




Keväinen aurinko näyttää ikkunoista tosi kauniilta, mutta kylmähän tuolla vielä on. Ripsauttipa luntakin tänään, ja rakeita, ja jotain muutakin kylmää ja märkää taivaalta tippui. Silti oli kiva käydä lasten kanssa retkeilemässä läheisellä vuorella, josta alueemme on saanut nimensäkin. Kauniit merimaisemat ja sankka metsä on upea yhdistelmä, ja arvostan todella näitä kotimme lähellä olevia ulkoilumahdollisuuksia. Tytär ehdotti, että eikö meidän talo voisi olla täällä kun täällä metsässä on niin ihanaa? Niinpä ♥ (kuva samasta paikasta eiliseltä löytyy instagramistani) Päivän toinen mukava puuha oli, että sain vihdoin vaihdettua Lyyraviikunan isompaan ruukkuun. Sillä alkoi ilmeisesti olla ahdasta, kun ei ole kasvanut ollenkaan tänä keväänäänä. Saapa nähdä mitä tuo tuumaa altakasteluruukusta!

Olohuoneen nurkassa hortensia jaksaa aina vaan ihastuttaa, ja lisää kukkia aukeaa jatkuvasti. Vaikka messuilla vähän harmitti ettei valkoisia enää ollut jäljellä, näyttää tuo pinkki nyt niin raikkaalta että en valkoista ole enää kaivannut ollenkaan. Vanha sopivan värinen Marimekon tyynykin löytyi kätköistä, ja sisustuksen "kevätilme" on valmis. Huomatkaa pieni sarkasmi, en ole oikein ehtinyt tekemään edes perussiivousta, saatikka laatimaan mitään keväistä sisustusta. Keittiössä hurisee neljättä viikkoa kuivuri, ja puolet lattiasta on purettuna, joten kodin sisustus on siltäkin osin aika sivuseikka. Jahka tämänkertainen vesivahinko on saatu pois päiväjärjestyksestä, on ehkä helpompi ajatella jotain estetiikkajuttujakin? Siksipä tyydyn nyt kuvaamaan tätä yhtä nurkkaa joka on helpoin siivota nopsasti :-D

Mietiskelin tuossa taannoin, miten erilaisia elämän eri vaiheita blogin yli kuuteen vuoteen on mahtunut. Välillä tähän ehtii panostaa paljon, välillä vähän, ja sitten on näitä aikoja kun ei ehdi oikein ollenkaan. Tämä blogi ja te lukijat olette kuitenkin kuin vanha ystävä, ja aina voi jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Ei haittaa vaikka välillä vierähtäisi vähän enemmänkin aikaa. Vai mitä mieltä te olette? 

Peipponen laulaa vimmatusti ulkona, eli kyllä se kevät sieltä lumisateesta huolimatta tulee! Ihanaa viikonlopun jatkoa teille :-)


Pääsiäisen tunnelmia








Pitkät vapaat ovat olleet rentouttavaa aikaa, vailla suurempia etukäteissuunnitelmia. Juuri sitä mitä kaipasinkin! Suklaamunia, yökyläily isovanhemmilla hemmoteltavana (josta toka kuva), kotosalla lisää suklaamunia, pyykkikasojen pienentämistä ja pihan kapsuttelua. Innostuttiinpa jopa kokeilmaan pihakivien ladontamalleja, ja jahka saadaan pohjat tehtyä kuntoon, alkaakin sen suhteen tositoimet! En malttaisi odottaa että kiveys on vielä joku kaunis päivä valmis, niin kauhea tuo piha on ollut nyt jo nämä parisen vuotta jota täällä ollaan asuttu. Kärsivällisyys ei tässä asiassa ole jalostunut yhtään, vaan mitä pikemmin sen parempi :-D  Ladonnassa taidetaan päätyä kalanruotoon, sillä tulisi vähän samaa ideaa kuin sisällä on kylppärissä laatoituskin. Toki tuossa joutuu vähän enemmän käyttämään ajatusta ladontavaiheessa, mutta uskoisin, että siitä selvitään kyllä.

Leppoisaa iltaa kaikille, toivottavasti teillä on ollut mukava pääsiäinen!



Lasten pääsiäiskoristeet




Lapset ovat taiteilleet toinen toistaan hienompia pääsiäiskoristeita. Muuta koristelua ei koti kaipaakaan, näillä pääsee oikeaan tunnelmaan mainiosti! Toki minulla oli hienot aikeet kylvää ruohoa itsekin, mutta pelkäksi aikeeksi jäi. Nyt rauhoitutaan muutamaksi päiväksi ja unohdetaan kiireet ♥

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

Kukkia ja totari








Jos oli edellisessä postauksessa kieputtu monenlaisten tunnelmien äärellä, on sen jälkeiset pari päivää olleet lähinnä yhtä hymyä. Lauantaina päättyi koulu, ja sain todistuksen käteeni. Huhheijakkaa! Monenlaista sitä on tullut jo opiskeltua, ja nyt siis myös sisustussuunnittelua. Hieno fiilis siitä että selvisin, vaikka välillä lapset, työkuviot ja koulu tuntuivatkin yhdessä aika tiukalta paketilta.

Eilen piipahdin suoraan koulusta pikavisiitillä Messukeskuksessa Kevätmessuilla, ja tänään käytiin vielä perheen kanssa porukalla. Nämä messut on joka vuosi ihan must, en malttanut lähteä opiskeluporukan mukana Tallinnaankaan, kun piti päästä messuille! :-D Tarjontaa oli vaikka mitä laitureista talopaketteihin, mutta kameraan tarttui lähinnä kukkia. Tuo pieni etukäteiskevät johon tuolla pääsee aina sukeltamaan on ihana, ja osa messujen viehätystä. Ostin itselleni valmistujaislahjaksi (aina sitä jonkun syyn keksii) muutamia kukkamukuloita pihalle istutettavaksi, harsokukkaa ja ihmekukkaa muistaakseni. Lisäksi kotiin tuli tuomisina pari laatikollista mansikoita, ja valtava hortensia kympillä. Ei huano.

Tänään vielä vähän leppoisaa köllöttelyä, ja huomenna reippaana takaisin arkeen :-)


Siiveniskuja


Kuin siiveniskuja. Elämä on sarja pienen pieniä hetkiä, joista peräkkäin muodostuu kokonaisuus ja isompi kuva.

Aamulla näin yhden upeimmistä näyistä pitkään aikaan. Seitsemältä lähdin autolla liikkeelle, ja aurinko nousi juuri meren ylle. Korkealta mäeltä ihailin hetken näkyä, ja samalla hetkellä aurinkoiseen näkyyni lensi neljä joutsenta pitkin, painavin siiveniskuin. Huokaisin syvään ja hymyilin onnellisena mutta tulevasta hieman jännittyneenä.

Päivä koostui monen ystävän tärkeästä hetkestä, oli ilo jakaa tämä päivä kivalla porukalla. Esittelin itsekin koulutukseni koko aineiston ja portfolion ryhmälle ja opettajille, ja sen myötä koulu alkaa olla aikalailla paketissa. Huomenna vielä muutaman ihmisen esitykset, yksi luento, ja lopuksi valmistujaiskahvit. Uskomatonta että koulu on ohi! Päivän aikana sain myös viestin puhelimeeni, että tärkeälle ystävälleni on syntynyt viime yönä lapsi. Ah! Elämä! ♥

Kotimatkalla autossa muistelin vielä joutsenia, ja aamun jännitys oli vaihtunut helpotukseen. Melkein tuntui kuin itsekin olisin lentänyt, niin kevyt oloni oli ja hymykin herkässä. Kunnes kuuntelin radiosta uutiset, ja kuulin mitä naapurimaassa oli tapahtunut... Tunnelma muuttui hetkessä. Siellä monella oli edessä toisenlainen matka, se viimeinen. Väkivallan takia. Uskomattoman surullista, ja jotenkin niin lähellä.

Kotona tuli ovella vastaan hymyilevät lapseni, ja taas tunnelma vaihtui siiveniskussa toiseen. Oi rakkaat!

Onnea. Jännitystä. Helpotusta. Syntymää. Elämää. Kuolemaa. Hymyä, ja paljon muuta.

Sarja hetkiä. Tämä päivä.