Pari sanaa arjesta ja juhlasta






Tervetuloa uusi viikko!

Pohdin pitkään kirjoitanko viikonlopun puuhistamme, vai otanko esille toisen aiheen. Päädyin olemaan rohkea, ja tarttumaan siihen toiseen. Olen jo vuosia kirjoittanut blogiinkin tunnisteella "arkea ja juhlaa". Tunnisteen alla on vietetty synttäreitä, rippijuhlia, ylppäreitä jne. Toisaalta on myös kurkistettu aivan tavallisiin arkisiin hetkiin, ja sen pieniin yksityiskohtiin. Välillä arkea, välillä sitä juhlaa. Vaan sitten elämä ja ne kuuluisat ruuhkavuodet veivät siihen pisteeseen. että tuntui kuin arkea ei olisi enää ollutkaan. Toisaalta ei ollut juhlaakaan. Hetkittäin mietin, että alkavatkohan lapseni kohta vierastaa minua, sen verran harvoin enää näimme toisiamme? Aikoinaan olin pienimpien kanssa vuosikausia kotiäitinä, ja paluu työelämään ja vuorotyöhön heitti kyllä todella toiseen laitaan kentälle. Kun auton mittariin alkoi kertyä lähes tuhat kilometriä viikossa ajoa työpaikalle ja takaisin, lääkärikäyntejä enemmän kuin olisi toivottavaa, ja lopulta lääkkeet että sai edes himpun torkahdettua öisin, oli pakko vetää hätäjarrusta ja tehdä ratkaisuja. Vaakakupissa oli toki myös puolison jaksaminen, tätä huushollia ei vain pysty pyörittämään yksin.

Viime vuoden lopulla tein lopulta yhden isoimmista ratkaisuistani aikoihin, ja irtisanouduin vakituisesta palkkatyöstäni. Halusin nähdä lapseni joka päivä muutoinkin kuin nukkuvana. Halusin kuunnella kehoani, ja antaa sille myös aikaa palautua ja levätä, nukkua, ennenkuin jotakin peruuttamatonta olisi tapahtunut. Olin useaan otteeseen nähnyt sieluni silmin auton motarin hirviaitaan liiskautuneena, rattiin nukkuminen oli nimittäin lähellä ihan liian monta kertaa. Niin paljon, kuin nautinkin työstäni, ja tykkäsin työkavereistani, oli ratkaisu lopulta helppo. 


Nyt huomaan, että elämässä on taas arkea ja juhlaa. Huomaan myös sen, että arki on juhlaa! Nautin suuresti siitä, että saan istua yhteisessä ruokapöydässä perheen kanssa, laittaa itsekin ruokaa, pyykätä ja huushollata. Ja tehdä myös töitä. Vaikka kotivuosina tuntui että pykkihommat tulevat jo korvistakin, on niitä yllättävän mukava tehdä, varsinkin päivällä töiden lomassa, eikä sitten keskellä yötä kuolemanväsyneenä kotiin tultuani. Elämään alkavat palata värit, ja unikin maistuu taas. 

Nyt olen tämän vuoden alusta alkaen ollutkin aivan uuden edessä. Kokeilen, kantavatko omat siipeni. Minulla on kokonaan uusi nimike äidin, vaimon, ystävän, bloggarin, talonrakentajan ja monen muun joukossa; Yrittäjä. Kaikki on vielä aivan alussa, ja koetan saada sisustusalan yritykseni nettisivut ynnä muut kuntoon, mutta pikkuhiljaa valmistuu. Saas nähdä miten tässä käy, mutta ainakin oma luotto on kova, että sinnikkyydellä pärjää. Ei voi tietää, jos ei kokeile! Lasten lapsuus kiitää kuitenkin liian nopeaan ohi, ja muutosten aika oli nyt. En tule varmasti pääsemään helpommalla, mutta saan sentään paremmin sovitettua yhteen työn ja perheen. Pääsen vanhempainvartteihin, neuvolaan, joulujuhliin jne. Kuulustelen lasten läksyt ja muistutan välipalasta. Olen paikalla arjessa, olen taas äiti, ja siten itsekin ehjempi ihminen. Tässä elämäntilanteessa yrittäjyys tuo juuri kaivattua joustoa arkeen.


Pitäkäähän peukkuja!

DIY: Tuikkulyhdyn tuunaus spraymaalilla maljakoksi



Joulu on siivottu kodista pois, ja kuten joka vuosi, myös nyt iski saman tien hirmuinen uudistusvimma. Viime vuonna veivasimme kalusteet loppiaisen uuteen uskoon, tänä vuonna päädyin puuhastelemaan vähän pienempien projektien parissa. Olen ennenkin tuunannut kirpparilta löytyneestä Muurlan lasin tuikkukiposta pienen maljakon, ja koska nyt löytyi sille edullisesti toinen kaveriksi, tein tälle viikonloppuna samat toimenpiteet. Otin työstä muutaman kuvan, ja laitan nyt tännekin ohjeen, olkaapa hyvät!

1. Tuikku lähtötilanteessan näytti tältä:


2. Ota sisältä metallinen osa pois, ja poista pohjalta mahdolliset steariinit. Irroita tuikun kyljestä Muurla-tarra (joka on muuten aika tiukassa). Hio pinta kauttaaltaan kevyesti, ja varmista ettei tarran liimoja jää pintaan. Itse käytin hiontaan pientä palaa 180 karkeutta olevaa hiomapaperia. 


3. Poista pinnasta hiontapöyly huolellisesti. Voit käyttää kosteaa riepua apuna, mutta anna pinnan sen jälkeen kuivahtaa hetken ennen maalauksen aloittamista.

4. Sekoita spray-maali hyvin. Maalaa mielellään ulkona, ja paikassa jossa ei ole vaaraa sotkea ympäristöä ja muita esineitä. Ota alle joku pieni alusta, jolla saat liikuteltua kippoa ilman että siihen tarvitsee koskea suoraan sormin. 


5. Ensimmäisen kerroksen jälkeen huomaat, jos pintaan on jäänyt hieman pölyä tai roskia. Kun ensimmäinen kerros on hieman kuivahtanut, voit pyykäistä roskat kädellä pinnasta pois ennen seuraavaa kerrosta. Maalaa toinen kerros niin, että käännät kipon ympäri, jotta saat pohjan puolellekin tarpeeksi maalia. Kolmas kerros maalataan taas oikein päin. Maalaa kerrokset melko ohuina, ja pidä kerrosten välillä noin 5 minuuttia taukoa. Huom! Jos haluat maalata lisää kerroksia, pitää ne tehdä joko tässä yhteydessä muutaman minuutin jälkeen edellisestä, tai sitten vasta viikon päästä! Jos maalia lisääkin vaikkapa seuraavana päivänä, voi edelliset kerrokset lähteä kuplimaan irti. Eli muistisääntönä spraymaalin kanssa: 5min ja 7vrk.

DIY, maalaus, tuunaus

Viikonloppuna saimme muutaman muunkin pienen, mutta jotenkin hankalasti alkuun saadun homman hoidettua. Näistä tulee niin hyvä mieli! Vessassa on vihdoin naulakko käsipyyhkeelle, eipä tässä ole asuttukaan kuin vasta 2,5 vuotta :-D Lasten arkieteisen naulakko lähti vaihtoon, ja vaikka muutama koukku pitää hankkia lisää, on tilanne nyt jo parempi kuin aikoihin. Edellinen naulakko oli todella epäkäytännöllinen pienine koukkuineen, josta takit tipahteli jatkuvasti.


Linnuille löytyi kiva uusi lintulauta läheisestä kukkakaupasta. Se on ihan kuin tuo taustalla oleva lato! Edellinen lauta meni huonoon kuntoon, ja tämä on varmasti nyt kestävämpi peltikattoineen. Keittiön ikkunasta on tosi kiva seurailla lasten kanssa lintujen puuhia :-) Tästäkin tuli tosi hyvä mieli, koska uudesta laudasta on ollut puhetta pitkään.



Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa, ja alkavaa arkista viikkoa!

Uutta taidetta kotiin

Toivottavasti teillä vuosi on alkanut leppoisasti, ja vapaat ovat tehneet tehtävänsä? Itselläni on ainakin fiilikset aivan erilaiset kuin vielä ennen joulua. Olen nukkunut normaalin pituisia yöunia, ja jopa vähän liikaakin. On tehnyt kyllä hyvää, ja ilmeisesti kroppa lopulta ottaa mitä tarvitsee, kun siihen mahdollisuus koittaa.  


Keltainen keinutuoli, Virpi Mäkinen, Akustiikkataulu

Vuoden ensimmäisessä postauksessa esittelen uuden taideteoksen, joka tuli meillä yläkerran aulaan. Taulu on Virpi Mäkisen tekemä akustiikkateos*, saman taiteilijan töitä on meillä kaksi muutakin. Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia tutustua Virpiin, yhteistyömme alkoi kolmisen vuotta sitten rakennusaikana kun tilasin häneltä olohuoneen ison teoksen, ja sittemmin olemme pitäneet yhteyttä muutenkin. Elämässä olen huomannut sellaisen hyvän nyrkkisäännön, että ympäröi itsesi ihmisillä, jota tuovat positiivista energiaa ja iloa elämääsi. Virpi on yksi tälläinen henkilö, kiitokset hänelle ♥ 

Tämän taulun sain Virpiltä lahjaksi, tästä on ollut puhetta jo aikoja sitten, että hän tekee akustiikkalevyjen jämäpaloista tälläisen kollaasi-työn, koska meillä edelleen kaikuu jonkun verran. Alunperin syynä oli kai jonkilainen vastapalvelus, mutta mistä, en enää edes muista :-D Oli miten oli, kiitos jokatapauksessa, työ on todella kaunis! Maalaus piti sijoittaa vähän hassusti nurkkaan, koska keskellä seinää on vähän hassusti sijoitettu valokatkaisija (mur). Pohdimme, että ehkäpä työtä voisi jatkaakin vielä yhdellä palalla katkaisijoiden päälle? Saapa nähdä, ainakin tälläistä palapelinä toteutettua työtä on mahdollista jatkaa jälkeenpäin!



Yläkerran aulassa on myös yksi selvitymistarina nähtävissä, orkidea on selättänyt jälleen yhden talven, ja aikoo taas kukkia! Uskomatonta, mutta tuo samainen kasvi on kukkinut minulla jo muistaakseni neljä kertaa uudelleen. Tästä hyvästä voi jo vähän taputtaa itseään selkään, eikö? :-) 

Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille, ja iloista paluuta arkeen!


* Taulu saatu joululahjaksi. Lisätietoja Virpi Mäkisen tauluista löytyy hänen nettisivuiltaan keltainenkeinutuoli.fi

Vuosi 2017 ja suosituimmat jutut

Vuosi 2017 alkaa olla kohta paketissa, ja perinteisten vuosikollaasien sijaan päätinkin tehdä koosteen postauksista, joita te olette eniten lukeneet. Suosikeiksi nousi ehkä vähän yllättäenkin eri tyyliset postaukset, kuin joita itse olisin nostanut eturiviin. Toisaalta tämän tyylinen listaus on itsellenikin hyvä tapa tarkastella blogin sisältöä, ehkä näin olisi välillä hyvä tehdä muutenkin? Aika moni vuoden luetuimmista postauksista oli edellisiltä vuosilta, jopa vuodelta 2015, mutta tässä koosteessa pysyttelen nyt tämän vuoden aikana julkaistuissa jutuissa.


Sijalla 12. on juttuni Loppiaisen perinne, kalustevalssi. Jostakin syystä joulun jälkeen tekee aina mieli uudistaa kotia, ja ilmeisesti tämä aihe on ollut tuolloin pinnalla muissakin kodeissa!


Luetuimpien joukkoon sijalle 11. pääsi Heinäkuinen juttuni Mikkelin asuntomessuilta. Asuntomessujen postaukset oli jaettu kolmeen osaan, koska kuvia ja asiaa oli niin paljon. Tämä ensimmäinen osa oli näistä luetuin.


Keittiön syksyisempi ilme on kiinnostanut teitä myös,  juttu löytyy sijalta 10.


Keittiöön liittyy myös Helmikuinen postaus, jossa tuunasin valaisimet puuhelmillä. Joskus simppeleimmät ideat on niitä parhaita :-)


Vaikka viherkasvit ovat itselleni lähellä sydäntä, ei niitä ole kovin paljon käsitelty blogissa. Helmikuussa tein kuitenkin jutun kasvien keväthuollosta, ja se pääsikin luetuimpien listalle myös, sijalle 8.


Maaliskuussa suosikkien listalle sijalle 7. pääsi yhteistyöpostaukseni, jossa esittelin REJ Design rättipatterin. Patterilla on kuivattu tänä talvenakin rukkasia ja ulkokamppeita ihan päivittäin (tulisipa pian lunta..!)



Jaetulla kuudennella sijalla on kaksi postausta. Toinen kertoo bloggariporukan keväisestä retkestä Keinuhongan tilalle, ja toisessa näytin kotoamme kuvatun videon sekä ihastelimme ensilunta. Huh, vieläkin vähän kuumottaa poskia tuo video :-D


Hieman edelliseen videoon littyin myös seuraava listalle päässyt postaus, "Jännät vieraat", jossa paljastin että kameraväkeä on kylässä käynyt. Se oli kyllä mukava kokemus, ja jälkeenpäin olen tyytyväinen että uskalsin!


Suosittujen juttujen listalle ylsi myös postaus, jossa vilautin kotoamme tehtyä lehtijuttua. Kotimme esiteltiin laajasti Plaza-kodin numerossa 3/2017. Kiva nähdä lastenhuonekin siistinä, edes lehden sivuilta :-D


Luetuista kolmanneksi suosituin oli juttu, jossa kerroin vanhan Lundian maalaamisesta vaiheittain. Haalin meille osia eri paikoista kuten kierrätyskeskuksista, ja näistä syntyi uusi musta tv-taso. 


Toiseksi luetuin juttu kertoi Keinuhongan tilalle suuntautuneesta retkestämme, jossa mukana oli tällä kertaa myös nuorimmat lapsetkin. Tytär intoutui piirtelemään iltasella vielä sonnin, niin ison vaikutuksen taisi maatilapäivä tehdä!


Vuoden suosituin juttu oli tehty jo Tammikuussa, kun kerroin vierailustani Lauri Ylösen tupaantulijaisissa, uudessa upeassa talossa. Toki visiitti oli itsellenikin mieleenpainuva, ja tulipa sieltä yksi yhteiskuvakin muistoksi (kuvan otti Kerttu Modernisti Kodikas-blogista).


Ohi kaikkein suosituimpien juttujen haluaisin nostaa esiin vielä yhden kuvan ihan vain siksi, että siinä on kesä ja ollaan puutarhassa, joka on sentään lempipaikkojani maailmassa. Kuva on otettu kesäkuussa, jolloin meillä oli taas keittiössä pitkän ajan jälkeen lattia, ja vesivahinko oli enää muisto vain. Ihanaa, että kohta voi taas jo alkaa odottelemaan kesää ja kukkia! ♥



Blogivuosi on ollut vaihteleva, ja varsinkin vuoden loppua kohden postausten tahti on hiipunut aiempiin vuosiin verrattuna muiden kiireiden viedessä mennessään. Olen kiitollinen, että te lukijat pysytte kuitenkin mukana, ja jätätte kommentteja sekä osallistutte keskusteluun. Kiitos ihan jokaisesta käynnistänne täällä, teillehän minä tätä blogia kirjoitan ja kuvaan! Ensi vuosi tulee olemaan jotain uutta, mitä en osaa vielä edes oikein kuvitella. Kerron teille enemmän heti, kun asiat on sillä mallilla, mutta isojen päätösten hedelmiä tässä aletaan nyt poimia. Toivon siis todellakin loistavaa uutta vuotta, niin teille lukijoille kuin myös itselleni!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, kiitos 2017.

Joululaatikoiden jatkoaika rieskoina

Jouluruoka, joululaatikko, rieska

Jouluruokiin liittyy paljon perinteitä. Yksi perinteistä on ainakin meillä myös se, että ruokaa jää joka vuosi jonkun verran yli tarpeen. Kinkkua voi esimerkiksi pakastaa, mutta laatikoiden kanssa on usein keksittävä jotakin muuta. Ainakin, jos on ostanut ne marketista kertaalleen pakastettuina, kuten minä kätevänä emäntänä aina teen, heh. Meillä onkin kehitetty jo muutamana vuotena laatikoiden jämistä rieskoja, jotka taas kelpaavat jälkikasvullekin (toisin kuin ne laatikot). Eilen illalla Instagramini videostoorissa näytinkin, kun tein näitä, ja koska aiheesta tuli kyselyitä, ajattelin laittaa vinkin tänne blogiinkin. Rieskat on todella helppo tehdä, ja lämpimäiset valmistuukin käden käänteessä. Näihin voi käyttää kaikkia laatikoita, mutta perunalaatikosta taitaa tulla ne tutuimman makuiset rieskat. Itse tykkään kyllä lanttulaatikko-versiosta myös, niitä on myös kuvassa.

Joululaatikko-rieskat:

1 pakkaus joululaatikkoa (400g)
3dl ohrajauhoja
1/2 tl suolaa
1tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Sekoita ainekset kulhossa, taikina jää melko löysäksi. Lusikoi leivinpaperin päälle kekoja, yhdesta paketista tulee 12kpl rieskoja, eli pellillinen. Ripota rieskojen päälle vielä reilu hömpsäys jauhoja, ja painele jauhon avulla keot litteiksi, noin sentin paksuisiksi levyiksi. Siisti vielä reunat, lisää tarvittaessa jauhoja, jottei taikina tartu sormiin. Pistele rieskat haarukalla, ja paista 250 asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. 

Nämä maistuu erityisen hyviltä lämpiminä, voin ja juuston kanssa. Suosittelen!

Onko teillä jotain muita niksejä, kuinka jatkokäyttää joulun laatikot? Kuulisin vinkkejä mielelläni.